LAHDEN KANSAINVÄLISEN URKUVIIKON ALKUUN:

Hannupekka Huovilainen

Olen entinen toimittaja, tuottaja ja valokuvaaja. Sairaus pysäytti työnteon vuosituhannen alkupuolella. Nykyisin päiväni kuluvat ystävien ja tietokoneen parissa. Koneella tykkään etenkin rakennella erilaisia nettisivuja. Musiikki ja valokuvaus ovat säilyttäneet mielenkiintonsa vaikka en enää itse soita enkä kuvaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista harrastan Lahden vihreiden jäsenenä, jota kautta myös kuulun Lahden kansainvälisen urkuviikon hallitukseen.

 

Kävijät

tänään 1

eilen 3

tällä viikolla 14

tässä kuussa 72

kaikki kävijät 510

Currently are 6 guests and no members online

Kubik-Rubik Joomla! Extensions

VIDEOITA

VALITSE VIDEO KUVAN YLÄKULMAN HAMPURILAISVALIKOSTA
Loading Player...
×

Message

FC DEBUG_MOBILE: Added JS code to detect and set screen resolution cookie

Uudistuva viikko

Kuvasa moottoripyörät konserttilavalla Lahdessa.

 Lahden kansainvälinen urkuviikko on ensimmäisistä vuosista alkaen pyrkinyt jatkuvasti sekä laajentamaan ohjelmistoaan että pysyttelemään mukana ajan hengessä. Soittimena urut ovat keskeisessä roolissa, mutta niiden rinnalle ovat nousseet kuorot, orkesterit, soitinyhtyeet ja solistit. Ohjelmistoon on myös vuosittain tuotu uusia asioita. Uruilla on muu muassa säestetty klassista mykkäelokuvaa sekä Venäjän valtionsirkuksen tanssijoita. Konsertteja on myös järjestetty Lahden keskustan vieressä sijaitsevassa, 400 metriä pitkässä maantietunnelissa. Tunneliin rakennettiin esiintymistilat sekä 600-paikkainen ravintola. Tunneli valittiin konserttipaikaksi sen ainutlaatuisen katedraaliakustiikan vuoksi. Sibeliustalossa sain ensiesityksensä Motorgan-teos uruille, soitinyhtyeelle ja kahdelle moottoripyörälle.

Urkuviikko on myös monin tavoin pyrkinyt tukemaan kotimaista sävellystyötä sekä esittävää urkutaidetta. Tähän on pyritty muun muassa järjestämällä seminaareja, kursseja ja kilpailuja.

Vuodesta 1978 urkuviikko on kuulunut arvostettuun Finland Festivals -ketjuun.

Kartta

Map is loading...

Artikkelit

Kuvassa James Dalton ja Aimo Känkänen ensimmäisellä urkuviikolla.

 

 

1970-luvun alussa Lahdessa pyöri konserttisarja Kesäillan urkumusiikki. Konserttien saama hyvä vastaanotto niin soittajien kuin yleisönkin keskuudessa rohkaisi  urkuri Aimo Känkästä toteuttamaan pitkään mielessä liikkuneen haaveen kokonaisen viikon mittaisesta urkumusiikkitapahtumasta.

Vuonna 1973 näki päivänvalon ensimmäinen Lahden kansainvälinen urkuviikko. 

Tyhjästä alkaminen ei ollut helppoa ja vaati rohkeutta. Järjestelyt piti aloittaa ja viedä pitkälle jo ennen tietoa viikon rahoituksesta. Joidenkin konserttivieraiden tulo Suomeen varmistui vasta tapahtumaa edeltäneellä viikolla. Jo itse lähtökohta oli vaatinut rohkean päätöksen: perustaa kansainvälinen urkutapahtuma kaupunkiin, jossa ei ollut ainuitakaan kansainvälisen tason urkuja. Lisäksi päätapahtumapaikka oli pieni ja hämärä puukirkko vaatimattomine urkuineen.

Vaatimattomista puitteista huolimatta Känkänen toi tulevina vuosina Lahteen tunnetun nimen toisensa jälkeen. Mikä puitteissa hävittiin otettiin takaisin viikon hyvässä hengessä ja innostuksessa. Taiteilijoille pyrittiin järjestämään Lahdessa käynnistä laajempi kokemus kuin pelkkä konserttimatka. Vähitellen urkuviikko alkoikin saada ammattilaispiireissä hyvin järjestetyn, sympaattisen tapahtuman maineen.

 

 

Urut ovat käyneet kehityksessään läpi monia vaiheita, eikä kaiken alkamisesta ole tarkkaa tietoa. Varhaisimmat urkuihin viittaavat löydöt, puhallettavat puupillit, ovat ajanlaskumme alusta. 200-luvulla niistä kehitettiin nykyurkuja muistuttava soitin, jossa oli neljä äänikertaa ja viitisenkymmentä pilliä.

Aluksi urut oli varattu vain keisarillisen hovin tilaisuuksiin. Kristinuskon leviämisen myötä seremoniat saivat uskonnollisia piirteitä, joka vaikutti myös urkujen käyttöön. Aikaisemmin täysin pakanallinen soitin alettiin mieltää yhä läheisemmin uskontoon kuuluvaksi.

Ensimmäinen varma tieto urkujen käyttämisestä kirkossa on vuodelta 812. Säilyneistä kuvista on voitu päätellä, että palkeilla toimivien urkujen ääniala oli noin kaksi oktaavia.

 

 

Kuvassa urkuviikon ensimmäisten vuosien vapaaehtoisia.

 Heti Lahden kansainvälisen urkuviikon vakiinnuttua mukaan toimintaan liittyi runsaasti vapaaehtoisia. Näiden apu olikin ratkaisevan tärkeää, sillä tehtäviä riitti aina kahvinkeitosta autokuljetuksiin ja konserttivieraiden opastukseen. Avustajien määrä kohosi monena vuonna yli 40:n

Mukana oltiin pääasiassa harrastuksena, mutta moni myös hyödynsi ammattitaitoaan toiminnassa.

Vakituisiin avustajiin kuului muun muassa Petri Vähätalo, jolle myönnettiin 2018 yhdistyksen kunniajäsenyys kiitoksena vuosikymmenien työstä urkumusiikin hyväksi. Aulis Parviaisen ansiota enimmäkseen oli, että viikosta muodostui urkureiden kesäinen kohtauspaikka jonne keräännyttiin tapaamisiin ja vaihtamaan kuulumisia. Hän myös yhdessä Hannupekka Huovilaisen kanssa laati urkuviikon ensimmäisen kotisivun aikana, jolloin nettisivut olivat vielä harvinaisia.

Monet muistavat Yleisradion Lahden osaston johtajan Kauko Kojosen hänen liikenneohjelmistaan. Kulissien takana hän - itsekin soittotaitoisena - oli suuri urkumusiikin ystävä. Hänen johdollaan Lahdessa tehdyt taltioinnit levisivät radioihin ympäri Euroopan ja saavuttivat miljoonayleisön.

 

 Esa Heikkilä

Vuoden 2019 urkuviikolla kuullaan Lahdessa kahdesti Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -ooppera. Sen katsotaan olevan eräs keskeisimpiä suomenkielisiä oopperoita. Teos kertoo maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisenelämästä. Lahden kansainvälisen urkuviikon esitys tapahtuu Ristinkirkossa, jossa orkesteriosuudet on sovitettu uruille. Mukana on mahdollisesti myös piano ja rytmisoittimia. Kuorona on Bach-kuoro. Oopperan johtaa Esa Heikkilä.

 Ohjaajana on Jukka Saarman, joka myös on laatinut teokselle kirkkotilaan sopivan lavastuksen. Ooppera esitetään viikolla kaksi kertaa.

Kuvasa moottoripyörät konserttilavalla Lahdessa.

 Lahden kansainvälinen urkuviikko on ensimmäisistä vuosista alkaen pyrkinyt jatkuvasti sekä laajentamaan ohjelmistoaan että pysyttelemään mukana ajan hengessä. Soittimena urut ovat keskeisessä roolissa, mutta niiden rinnalle ovat nousseet kuorot, orkesterit, soitinyhtyeet ja solistit. Ohjelmistoon on myös vuosittain tuotu uusia asioita. Uruilla on muu muassa säestetty klassista mykkäelokuvaa sekä Venäjän valtionsirkuksen tanssijoita. Konsertteja on myös järjestetty Lahden keskustan vieressä sijaitsevassa, 400 metriä pitkässä maantietunnelissa. Tunneliin rakennettiin esiintymistilat sekä 600-paikkainen ravintola. Tunneli valittiin konserttipaikaksi sen ainutlaatuisen katedraaliakustiikan vuoksi. Sibeliustalossa sain ensiesityksensä Motorgan-teos uruille, soitinyhtyeelle ja kahdelle moottoripyörälle.

Urkuviikko on myös monin tavoin pyrkinyt tukemaan kotimaista sävellystyötä sekä esittävää urkutaidetta. Tähän on pyritty muun muassa järjestämällä seminaareja, kursseja ja kilpailuja.

Vuodesta 1978 urkuviikko on kuulunut arvostettuun Finland Festivals -ketjuun.

  • Ristinkirkko
      Vuonna 1978 vihitty Ristinkirkko jäi arkkitehti Alvar Aallon viimeiseksi Suomessa valmistuneeksi työksi. Kaupungin keskustassa sijaitseva kirkko on seurakunnan monipuolisessa käytössä ja on alusta saakka ollut Lahden kansainvälisen...
  • Sibeliustalo
        Sibeliustalo on lahtelainen konsertti- ja kongressikeskus. Talo sijaitsee Vesijärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Sen konserttisali on kansainvälisisä tutkimuksissa valittu Euroopan viiden parhaan ja koko maailmassakin kymmenen...